Helsetilsynet

Jagis 2005 leat dihtosis 1 902 dáhpáhusa maid lei geatnegasvuohta diedihit fylkka Dearvvašvuodagehccui, spesialistadearvvašvuodabálvaluslága § 3-3 mielde (dihtosis pr. cakcamánu 1. beaivvi 2006).

2001 rájes 2004 rádjá lassánedje diediheamit 59 proseanttain. Lassáneapmái 2003 rájes 2004 rádjái lei 19 proseanta, muhto de fas lei 6 proseanta unnun 2004 rájes 2005 rádjái.

Sullii goalmmátoassi diedihemiin (34 proseanta) leat mearkkašahtti persuvdnavahágat  ja badjel bealli (52 proseanta) guoskkai dilálašvuodaide mat livcce sáhttán dagahit mearkkašahtti persovdnavahágiid.

Leat 191 eahpelunddolaš jápmima diediheami. 51 proseanttas dáin lea gávnnahuvvon ahte jápmin dáhpáhuvai divššodettiin, ja 26 % jápmimiid sivvan lea gávnnahuvvon dáhpáhuvvan iežas dagaheami geažil.
 
Cieža proseanta diedihemiin lea riegádahttimiid oktavuodas. 79 proseanttas dain diedihemiin mat gullet riegádahttimiidda, guske eadnái ja 21 proseanta mánnái.

Dušše okta proseanta diedihemiin guoskkai dáhpáhusaide vara, varrabuktagiid ja varrasirdima hárrái. Ii oktage dáin guoskan eahpelunddolaš jápmimii.

14 proseanta diedihemiin guske dáhpáhusaide psyhkalaš dearvvašvuodasuodjalusas, ja 63 proseanta dáin gulle iežasdagahan vahágiidda, namalassii iežas roasmmuhuhttimii, iešsorbmemii ja go iežas lei viggan sorbmet.

Ollu diedihangeatnegas dáhpáhusat eai leat vuos diedihuvvon. Buori pasieantasihkarvuodabarggus lea eaktun ahte lea rabasvuohta sávakeahtes dáhpáhusaid, vahágiid ja goasiivahágiid birra. Eaktun leat maid ahte gávdnojit systemáhtalaš diedut dáid birra. Dása dárbbašuvvo buorre diedihanvuoig?a, ja ahte jodiheaddjit gáibidit sytemáhtalaš barggu ja fuomášuhttet dan dehálašvuoda.

Viecca raportta (pdf)
Summary in English