Helsetilsynet

Dearvvašvuodageahcu raporta 6/2009 coahkkáigeassu

Stáhta dearvvašvuodageahccu bearráigeahcai 2008:s 14 dearvvašvuodadoaimmahaga varrabá?kodoaimma. Dát oassi dearvvašvuodabálvalusas lea dárkilit mearriduvvon varranjuolggadusain, dan dihte go lea hearkkes suorgi gos boasttuvuohta sáhttá dagahit duodalaš vára pasieanttaide. Danne gáibidit njuolggadusat ahte galgá leat bearráigeahccu varrabá?kkuin unnimusat juohke nuppi jagi.

Ii obage leat ge dohkkehahtti ahte pasieanttat ožžot vara main lea boasttu varratiipa, dahje ahte varralasiheami olis sáhttet oažžut njoammu infekšuvdnadávddaid. Nappo galgá juohke dássi sierra stivrejuvvot ja dárkkistuvvot vudolaccat. Kvalitehtasihkkarastinvuogádagas galget iešgudet oasit doaibmat sierra sihkkarvuohtan dasa ahte varralasiheami bokte ii leat makkárge várra pasieanttaide.

Geahccoraporttat addet oktilaš gova man vuodul sáhttá konkluderet ahte dearvvašvuodadoaimmahagaid varrabá?kodoaibma ii stivrejuvvo ja jodihuvvo nu go varranjuolggadusain eaktuduvvo. Gávnnahuvvon váilevašvuodat dearvvašvuodadoaimmahagaid siskkáldas dárkkistanvuogádagain, namalassii sin iežaset kvalitehtasihkkarastimis, sáhttet dagahit pasieanttaid sihkarvuoda ovdii. Dát mielddisbuktá ahte vahátriska varralasihemiid oktavuodas lea beare stuoris. Dearvvašvuodageahccu lea gávnnahan váilevaš stivrejumi ja dárkkisteami sihke varrabá?kkuid siskkáldas doaimmain, muhto maiddái varrabá?kkuid ovttasbarggus ja ovttasbarggu hárrái eará ossodagaiguin.

Stáhta dearvvašvuodageahccu deattuha ahte jodiheaddjit fertejit ásahit dohkálaš stivrejumi ja bearráigeahcu riskavuloš beliid hárrái dearvvašvuodadoaimmahagaid varrabá?kodoaimmain. Gávnnahuvvon váilevašvuodat adnojuvvojit danne duodalaš váilevuohtan   dearvvašvuodadoaimmahagaid kvalitehtasihkkaristimis. Dát bealit fertejit njulgejuvvot vai pasieanttaid sihkarvuohta sihkkarastojuvvo doarvái.

Viecca raportta (pdf)
Summary in English