Helsetilsynet

Geahčču lea olu dilálašvuođain ohcaluvvon stáhtalaš váikkuhangaskaoapmi. Geahččodieđáhus čájeha máŋggabealatvuođa min bearráigeahččandoaimmain mat gusket dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaide, mánáidsuodjalussii ja sosiálabálvalussii. Min namma – Stáhta dearvvašvuođageahčču – ii govčča min bargguid viidodaga. Mii gávdnat iežamet riikkaviidosaš geahčuin olu mii ii doaimma. Oassi mii dán čilge lea ahte geahččofáttá- ja objeavtta válljemii lea čadnon riska. Min gávdnosat čájehit goitge ahte olu doaimmahagain leat stuora hástalusat čuovvut njuolggadusmearrádusaid. Njuolggadusmearrádusat doaimmaide leat servodaga gáibádusat geavaheddjiid ovddas. Doaimmahagat mat eai čuovo njuolggadusmearrádusaid gáibádusaid eai ollašuhte servodatsoahpamuša – dat sáhttá áiggi mielde unnidit álbmoga luohttámuša ja oassálastima almmolaš bálvalusaide. Buori almmolaš čálgodoaimmat sáhttet veahkkin ovddidit servodaga vuoiggalašvuođa ja stabilitehta.

Organisatuvrralaš rámmaeavttut leat dehálaččat buori ja oadjebas dearvvašvuođabálvalusaide. Geahčču oažžu olu dilálašvuođain sávaldagaid pasieanttain ja oapmahaččain ahte dearvvašvuođabargiin galgá leat persovnnalaš ovddasvástádus sávakeahtes dáhpáhusaide. Dát sávaldat ahte muhtin galgá leat vásttolaš go juoga manná boastut lea ipmirdahtti, muhto mii várret kriminaliseremis bargiid geat barget doaimmain maidda lea riska čadnon. Ráŋggáštusvuogit eai sáhte guhkit áigái leat váldoelemeanttat mat sihkkarastet buriid ja oadjebas bálvalusaid. Fágalaš buorre geahčču galgá veahkehit bálvalusaid doaimmaheami dainna lágiin ahte pasieanttat ja geavaheaddjit álo ožžot buriid bálvalusaid. Joatkevaš bargu lea eaktu dorvvolaš bálvalusaide vai hehtte sávakeahtes dáhpáhusaid ja ahte boasttuvuođat mat ilbmet adnojuvvojit vuođđun rievdadanbarggus. Dakkár dilis gos dearvvašvuođabargi duođas lea boastut bargan, de mii váldit atnui iežamet hálddahuslaš reakšuvnnaid.

Jus mii sáhttit mánáide addit buori mánnávuođa, de ii sáhte eallin fállat olu bahá sidjiide. Danne lea hirbmat dehálaš ahte mis lea buorre mánáidsuodjalus mii addá sihkarvuođa go mánát gevvet vahátlaš bajásšaddandiliide. 2014:s addojuvvui vuosttaš geardde fitnodatráŋggáštus suohkaniidda geat ovttasbarge mánáidsuodjalusbálvalusain, ja mat rihkko guovdilis mearrádusaid mánáidsuodjaluslágas. Dá lea dehálaš signála ahte servodat suddje mánáid bajásšaddandili.

Oassálastin bargoeallimis dahje oahppodoaimmain addá olbmuide hálddašanvejolašvuođaid. Hálddašeapmi lea olbmuid iešluohttámuša coakci. Servodat beahttá sihke ovttaskas olbmo ja searvevuođa go ii atte olbmuide vejolašvuođaid bargat dehálaš doaimmaiguin mat leat servodahkii buorit. Min riikkaviidosaš bearráigeahčču dán suorggis čájeha ahte eat leat vel joksan buot mihttomeriid.

Psyhkalaš gillámušaid oktavuođas lea árra veahkki buorre go dat unnida buozanvuođa ja doalaha buori doaibmadási. Geahčču čájeha ahte mánáid ja nuoraid psyhkalaš dearvvašvuođasuodjalusas leat hástalusat čadnon guorahallamii ja diagnosa bidjamii. Buori ja heivehuvvon dikšuma vuođđu lea máhtolaš guorahallan ja diagnosa bidjan.

Lea čielggas ahte geahčus lea ávki. Earret eará leat min gávdnosat hárve nággobohciideaddjit, spiehkasteamit divvojuvvojit ja doaimmahus dahká bistevaš rievdadusaid vai hehttejit sávakeahtes dáhpáhusaid. Mii háliidit goitge eambbo máhtu min geahču ávkkálašvuođa birra. Dan dihte leat mii ásahan dieđalaš dutkanprošeavtta mii galgá addit čiekŋalis máhtu min geahččovugiid ávkkálašvuođa birra. Dáinna mii šaddat ovdagovvan riikkaidgaskasaččat.

Lagabut gulahallan pasieanttaiguin, geavaheddjiiguin ja oapmahaččaiguin nanne geahččoeiseválddi barggu. Mii háliidit leat geahččoeiseválddit mat leat olámuttos ja rahpasat. Buoret gulahallan ja ságastallan loahppageavaheddjiin addá buoret diehtovuođu das movt geahčču berre vuoruhit, árvvoštallat ja mearridit.

Geahččoeiseválddit leat Stáhta dearvvašvuođageahčču ja fylkkamánni. Sihke fylkkamánni ja Stáhta dearvvašvuođageahčču ferteba lihkostuvvat iežaska bargguiguin vai mihttomearri ja buorre fágalaš geahčču sáhttá ollašuvvat.

Mii sávvat dát geahččodieđáhus nanne lohkki jáhku dasa ahte buorre fágalaš geahčču lea mielde buorideame máilmmi veaháš.

Buorre lohkamuš!