Helsetilsynet

Dá ii leat virgealmmuhus, muhto skájas dan riikkaviidosaš geahčus psyhkalaš dearvvašvuođasuodjalusas mánáid ja nuoraid váste mii čađahuvvui 2013:s ja 2014:s. Geahčču iskái olles pasieantajođu, mas deattuhedje vuostáiváldima, guorahallama ja diagnosa bidjama. Bohtosat čájehit ahte buot dásiin dearvvašvuođadoaimmahagain ledje hástalusat jođihangottiin.

Veaháš álkiduvvon, de lei geahčču dan birra movt doaimmahagaid jođihangottit doaimmahedje nu ahte lea buoremussan pasieanttaide ja ovddasteddjiide, namalassii ahte lei go pasieantajohtu dohkálaš. Dát lei eanas dan birra movt:

  • Implementerenhástalusat sihkkarastet oktasaš praksisa ja
  • ahte jođihangoddi ii čuvvon doarvái bures mielde ahte lei go praksisa dohkálaš 

Go jođihangottis ii leat buorre ortnet doaimmahusas, de sáhttá geavvat nu ahte pasieanttat eai oaččo daid bálvalusaid maidda sis lea riekti, eai ge oaččo dan rievttes áigái. 

Geahčču fátmmastii buot 87 mánáid- ja nuoraidpsykiatriija poliklinihka (MNP) riikkas, ja buot geatnegahttojuvvon dearvvašvuođadoaimmahagat váldojuvvojedje mielde. 

Sajáiduvvon, oktasaš praksisa – starga doaimmahus

MNP bargiin leat máŋga hástalusa ja barget olu buori ja dehálaš bargguid. Buorre praksisa eaktuda ahte áššáigullevaš máhttu ja klinihkalaš gálga ovttastahttojit systemáhtalaš bargguin. Geahču gávdnosat čájehit ahte olu MNP:id jođihangottit eai lean dahkan doarvái buori barggu das ahte gaskkustit systemáhtalaš barggu árvvu ja dárbbašlašvuođa, eai ge lean doibmiibidjan dán árgabeaivválaš barggus. Dearvvašvuođadoaimmahagat eai lean sihkkarastán oktiiheivehuvvon ja dohkálaš praksisa MNP:in. Boađus lei ahte olu MNP bargit eai čuvvon oktasaš ovdánanvugiid, ja ahte árvvoštallamat ja loahppaárvalusat eai álo lean olahanmuttus earáide. Dá leat moadde ovdamearkka geahččoraporttain:

 “...poliklinihkas ii leat oktasaš praksisa dasa movt čielggadanplánaid galgá ráhkadit ja movt plána čállit journálii.” 

“...boahtá ... ovdán ahte jođihangoddi ii bearráigeahččan ahte gustovaš rutiinnat čuvvojit diagnosa bidjamis, iešsorbmenárvvoštallamis ja gárrenmirkkuid kártenbarggus.” 

“Eai leat vuođđuduvvon rutiinnat mat sihkkarastet ahte spesialisttat váldojit mielde diagnosalaš árvvoštallamii ja diagnosa bidjamii – eai buhcciiddivššu loahpaheamis ge.”

Dakkár bargovuohki gos terapeuta olu šaddá akto árvvoštallat, sáhttá dagahit unohis ja sávakeahtes rievddademiid bálvalusdoaimmaheamis ja lea várra ahte pasieantadikšun ii šatta nu buorre. Dákkár praksisa mielddisbuktá dávjá ahte doaimmahus ii čuovo eiseválddiid gáibádusaid. Gáibádusat leat danne vai geavaheddjiid beroštumit vuhtiiváldojit. Ovdamearkka dihte lea okta nuorra geas lea pasieantavásáhus psyhkalaš dearvvašvuođasuodjalusas muitalan dán dokumenterema birra ja movt geavaheaddji beassá váikkuhit: 

“Journálat leat dehálaččat, dat han čuvvot min olles eallima. Buorit psykologat háliidit minguin ovttasbargat dan hárrái mii galgá čállot. Vai leat sihkkarat ahte dat mii čállo šaddá riekta. Gávdnojit muhtimat geat dan dahket, sii barget buori barggu.”  (Sitáhta: PsykiskhelseProffene, Forandringsfabrikken, 2014).

Doaimmahat mii ii jođihuvvo bures lea liige hearki jus bargiid gaskkas lea olu jávkan dahje jus leat olu pasieanttat. Ortnet lea guovddážis go galgá váras atnit pasieanttasihkarvuođa ja pasieantavuoigatvuođaid, muhto maid vai doaimmahus lea starggas. Ortnet lea jođihangotti ovddasvástádus, ja dat galgá leat ovdamunnin pasientii. 

Oktasaš árja MNP:id iešárvvoštallama bearráigeahčus

Stáhta dearvvašvuođageahčču háliidii buot riikka MNP:id movttiidahttit lágidit buoridandoaimmaid. Vai dat sáhttá čađahuvvot, de fylkkamánniid vuđolet iskkademiid lassin (vuogádatdárkkistemiid) guorahalai geahčču maiddái doaimmahagaid iešárvvoštallamiid. Ulbmil lei movttiidahttit dearvvašvuođadoaimmahagaid iežaset árvvoštallat movt sin pasieantajohtu čuovvu njuolggadusaid. Dán oasis geahčus galggai juohke ovttaskas MNP deavdit iešárvvoštallanskovi, ja árvvoštallat movt praksisa čuovvu gáibádusaid mat gusket daid surggiide mat guorahallojedje. Stáhta dearvvašvuođageahčču lei ráhkadan bagadallamiid das movt galgá árvvoštallat. Doaimmahagat galge earret eará dahkat oaivila dáid birra: 

  • árvvoštalle go čujuhusaid 10 doaibmabeaivvi siskkobealde
  • álggahuvvui go dearvvašvuođaveahkki individuála áigemearis
  • lei go diagnosa bidjan fágaidrasttideaddji čielggadeami vuođul
  • čielggaduvvui go ja biddjui go diagnosa dohkálaš áiggis
  • ledje go dearvvašvuođadoaimmahagat vuođđudan rutiinnaid mat sihkkaraste geavaheddjiide váikkuhanvejolašvuođaid  

Geahččoeiseválddiin leat lágat ja láhkaásahusat referánsarámman. Geahču maŋŋel bođii ovdan ahte ii oktage dearvvašvuođadoaimmahat čuvvon visot njuolggadusaid. 

Geahččoeiseválddit čuovvuledje láhkarihkkumiid mat bohte ovdan sihke fylkkamánniid vuogádatdárkkistemiin ja MNP:id iešárvvoštallamiin. Iešárvvoštallamiiguin dahkkui buorre bargu, ja dat bidje ge vuođu dasa movt galgá dahkat dárbbašlaš rievdademiid dearvvašvuođadoaimmahagain. Dearvvašvuođadoaimmahaga jođihangoddi koordinerii dan divvunbarggu, vai olahit dohkálaš praksisa iežaset MNP:in. 

Joatkevaš kvalitehtabargu – dohkálaš bálvalusat

Kvalitehtabarggu doalaha go čađat doaimmaha buoridanbarggu, go praksisa árvvoštallan čuvvojuvvo dárbbašlaš njulgemiin, ođđa implementeremiin jna. Geahču bokte oažžu mánáid- ja nuoraid psyhkalaš dearvvašvuođasuodjalus doarjaga sin joatkevaš kvalitehtabargui – maiddái maŋŋel go láhkarihkkumat leat njulgejuvvon. Okta MNP bajimus jođiheddjiin lea vástidan ná dan birra go ieš álggaha ja geardduha iešárvvoštallama:

“Mun jáhkán dat lea ávkkálaš jeavddalaččat árvvoštallat barggu iešguđetge surggiin, sihke dasa ahte ásahit kultuvrra gos mii kritihkalaččat geahččat iežamet doaimma/kvalitehta, ja veahkkeneavvun go galgá implementeret ođđa rutiinnaid ja vugiid.”

Dearvvašvuođadoaimmahagaid ja geahččoeiseválddiid oktasaš mihttomearri ahte olahit buori pasieanttasihkarvuođa ja ahte bálvalusain lea kvalitehta. Dat lea buorre vuolggasadji dasa ahte nuorat geat dárbbašit bálvalusaid psykiátralaš dearvvašvuođasuodjalusas, ožžot daid bálvalusaid maid sis lea riekti oaččut.