Gitta sullii 1985 rádjái eai báljo goasse adnon dulkkat doaktáriid luhtte dahje eará dearvvašvuođaásahusain Norggas. Dan veahá dulkoma mii lei pakistána ja durkalaš sisafárrejeddjiid gaskka fuolahedje buhcciid iežaset fuolkkit. Nu lea maiddái leamaš sámi pasieanttaid dáfus Sis-Finnmárkkus. Norgga dearvvašvuođaásahusain šattai dulkon áigeguovdil easkka loahpageahčen 1980-logu, go oallut čearddalaš joavkkut boahtegohte min riikkii. Almmá dohkálaš njuolggo gulahallama dahje dulkka geavaheami haga šattalii doaktára bargu máŋgga dáfus sulastahttit šibitdoaktáriid barggu. Dan muitala ge bajilčála. Vel dál nai, jagis 2004, lea diet oahpes ášši. Lassin gielalaš gulahallamii, lea maiddái dajakeahtes dieđuid ja kultuvrralaš dovdoemarkkaid ádden stuora hástalussan sihke dearvvašvuođabargiide ja pasientii alcces.

Eallinvuohki, eallinoaidnu, jagiáiggi doaimmat, árvvut ja iešvuođat leat kultuvrra dovdomearkkat. Makkár oaidnu guđesge lea das mii lea dearvvašvuohta, mii lea dearvvašlaš ja mii buozanvuohta, lea čadnon guđege olbmo dahje su joavkku máilmmigovvii ja eallinárvvuide. Sámi servodagas leat soames olbmot dohkkehuvvon buorideaddjit (geat dearvvašmahttet olbmo) ja guvllárat (geat lohket/rohkadallet nuppi buorránit). Dáid olbmuid doaibma lea boares sámi árbevierru, ja ovdal go ledje doaktárat ja eará dearvvašvuođabargit, de fertejedje buohkat dorvvástit sidjiide. Muhtumat atnet urtasiid dahje eará reaidduid.

Leat guokte beali mat earuhit dán doaimma eará molssaevttolaš buorádallamiin muđui Norggas, namalassii ahte lea huksejuvvon álbmotdálkkodeami árbevieruide ja geavaha gaskaomiid ja vugiid mat kultuvrralaččat gullet sámi árbevieruide, ja lea dan dihte ”dohkálaš” báikkálaš oktavuođas. Nubbi lea ahte dat ii goasse leat leamaš, ii ge vel dál ge leat dienasláhkin oktiige. Dat lea vuostebeallin dán bihtá bajilčállagii, ja dovddaha ahte ”Moai gal gulahalaime.”

Giella lea várra nannoseamos ja viidámus kulturguoddi elementa guovddáš sámi guovlluin Sis-Finnmárkkus. Ollu bearrašiidda lea maiddái boazodoalloealáhus hui nanu kulturguoddi. Dán áigge soitet oallut boazosámit fertet heaitit boazodoalus. Dat lea sidjiide sakka stuorát áitan go Boazodoallohálddahus, Eanandoallodepartemeanta ja vel Norgga beale Sámediggi ge nagodit áddet. Go mun ledjen gielddadoavttirin Kárášjogas 1970-logu gaskkamuttos, gullogođii vuosttaš geardde ahte boazodoalus ferte unniduvvot doaluid lohku. Mun evttohin dalle ahte ealáhusorganisašuvdna, boazodoalloeiseválddit ja dearvvašvuođaásahusat fertejit álggahit dutkamiid gávnnahan dihte makkár dearvvašvuođalaš ja sosiálmedisiinnalaš váikkuhusaid diekkár eallinvuogi rievdadeamit mielddisbuktet. Dál 30 jagi maŋŋel lea hui unnán dutkojuvvon dán birra. Manne? Máid ábuhit dearvvašvuođa- ja sisiálaplánat sámiid várás jus eallinvuođđu ja kultuvra badjelgehččojuvvo ja jávká? Unnán ábuhit čáppa sánit ja lohpádusat, ja áigumušat ásahit rievttes guottuid unnitloguid ektui, jus doaimmat dahje váilevaš doaimmat baicca dovddahit ahte eanetlohku háliida assimilerema.
”Ean hal moai gal gulahallan”.