Helsetilsynet

- Giella, lohká Edel Hætta Eriksen goasii ovdal go háhppehan jearrat. – Sámegiella rahpá geainnu kultuvrii. Sápmelaččat eai sáhte dovdat oadjebasvuođa ja áddejumi dearvvašvuođaásahusain ovdal go ásahusat ohppet sámegiela.

Son lea ollen ollu jurdilit dan birra mii buorre sámi dearvvašvuođabálvalus livččii, dan rájes go riegádii Guovdageainnus álggus 1920-logu ja oaččui bohcco ristaskeaŋkan. 83-jahkásaš oaivvilda ahte luohttevašvuođa sáhttá hukset dušše árbevieruid árvvus atnimiin.

- Dearvvašvuođabálvalusas lea vuosttažettiin gulahallamis sáhka. Dan dihte dárbbašit mii sámegielat dearvvašvuođabálvalusa. Doppe fertejit leat bargit geat máhttet sámegiela. Sii geat ipmirdit giela, ipmirdit maiddái kultuvrralaš beliid, lohká son.

Dáruiduhttinpolitihkka
Edel Hætta Eriksen lea olles eallenagi rahčan sámi beroštumiid ovddas. Son lea leamaš Norgga Sámiráđi miellahttun, Norgga Sámiid Riikkasearvvi stivralahttun, aktiiva lahttun Árvokommišuvnnas ja Sámi oahpahusráđi direktoran. Dál jođiha son Guovdageainnu Boarrásiidráđi. Vuosttažettiin lea liikká su oahpaheaddjedoaibma mii lea addán vuođu guorahallat dearvvašvuođafálaldaga mii addo sámiide. Son bures muitá iežas vuosttaš diimmu sadjásaš oahpaheaddjin. Son lei 19 jahkásaš, ja vuosttaš diibmu lei luonddufága 4. luohkás. 
– Ohppiin lei leamaš rovttubargun lohkan bealdosenneha birra. Okta lunta ceggii gieđa. Son čuoččahii ja logai olles bihtá bajiloaivve dárogillii. Mun jearahin leavssu birra sámegillii. Ii oktage máhttán vástidit, ii son ge gii lei bihtá oahppan bajiloaivve. Oahppogirjjit ledje dárogillii, muhto oahppit eai máhttán dárogiela. Sii máhtte sámegiela. Lei surgadis dilli. Golle 30 jagi ovdal go šattai lohpi sámegillii oahpahit skuvllas, muitala son.

Son muitala dán dáhpáhusa dáruiduhttinpolitihka ovdamearkan. Son lohká ahte dat dagahii stuora eahpeluohttámuša sámiid ja dáččaid gaskii.
- Sámit galge šaddat dego earáge dáččat. Lei áibbas amas jurdda ahte sámiin livččii galgan leat dearvvašvuođafálaldat iežaset gillii.

Nu eai nagodan sámi pasieanttat gulahallat dearvvašvuođaásahusaiguin. Dearvvašvuođabargiide lei váttis dieđuid juohkit ja addit rievttes divššu.
- Gilvojuvvui dakkár oaidnu ahte dáččain ja rivguin lea álo riekta. Dat dagai váttisin rahpasit muitalit, ja dat lea ain dál váttisvuohtan boarrásiid gaskka.

Oanehit eallenahki  
Doavttervátni lea ain stuora váttisvuohtan Finnmárkkus. Finnmárkku dearvvašvuođadilli lea álo leamaš heajumussan Norggas. Sihke eastadanbargu ja dálkkodanbargu lea bázahallan. Jagis 1980 iskkai guovlludoavttir Per Fugelli Šuvvanvári dearvvašvuođadilálašvuođa. Son gávnnahii ahte ovcci logi buozanvuođas ledje čiegaduvvon dahje eai lean dikšojuvvon. Maŋemus viđa jagis eai lean 36 % sámiin oba fitnan ge doaktára luhtte. Dan rájes leat ollu čázit golgan merrii, ja ollu lea buorránan. Muhto ain leat ollu stuora hástalusat. Čielgaseamos dain lea ahte sámiid eallenahki lea sakka oaneheabbo go álbmogis muđui.

Edel Hætta Eriksen ii hálit nu sakka guorahallat sámiid ja dáččaid erohusaid, muhto ii leat eahpádus das ahte leat erohusat: Okta guovddáš erohus lea sámiid fuolkevuođa rehkenastin, mas erenoamážit ristváhnemiin lea sakka dehálet doaibma go dáčča kultuvrras.
- Olles sohka- ja bearašfierpmádat lea stuora riggodahkan sámi servodagain. Lea dehálaš ahte sii geat oččodit alcceseaset luohttámuša sámi servodagain, áddejit dán. Seamma guoská álbmotdálkkodeami nana árbevieruide, deattuha son.

Váilevaš dieđut sámegiela, sámi kultuvrra ja árbevieruid dáfus lea dagahan ahte sámit leat ohcan veahki olggobealde almmolaš dearvvašvuođafálaldaga. Sis leat iežaset buorideaddjit ja guvllárat. Go buorádallet dávddaid ja buozanvuođaid, de atnet guvllárat sihke urtasiid ja nivssahiid, bohcco siskkožiid ja eará ávdnasiid.
- Sámi álbmot atná dáid olbmuid alla árvvus, go sii leat guovllu olbmot ja máhttet sámegiela ja dovdet kultuvrra. Oahppan doaktárat ja dearvvašvuođabargit fertejit árvvus atnit sámi buorádallama ja ovttasbargat dáid fámuiguin jus háliidit alcceseaset luohttámuša hukset sámi birrasiin, lohká Edel Hætta Eriksen.

Ja soaitá leat dárbbašlaš juolludit eambbo go 20 minuvtta áiggi doaktára luhtte, go pasieanta ja doavttir golaheaba nu ollu áigi dušše čabu gulahallamii.
- Eai galggaše leat nu čavga mearit sámi pasieanttaid ektui, sávvá Edel Hætta Eriksen