Helsetilsynet

2007s cadahuvvui riikaviidosaš bearráigeahccu dearvvašvuoda- ja sosialabálvalusain rávisolbmuide geain leat psykalaš váttut. Bearráigeahccu fátmmastii 68 suohkana (ja gávpotosiid) miehtá riikka. Bearráigeahccu lea dárkkistan leat go bálvalusat ollislaccat ja olámuttos dárbbašeddjiide, leat go fálaldagat heivehuvvon juohke ovtta dárbbuid, sávaldagaid ja eavttuid mielde, ja leat go oassebálvalusat heivehan fálaldagaideaset ja ovttasbarget go dainnalágiin ahte fálaldat šaddá ollislažžan.

Stáda dearvvašvuodabearráigeahcu árvvoštallama mielde, lea riikaviidosaš bearráigeahccu cuvgehan váilevašvuodaid muhtun suohkaniin main sáhttet leat duodalaš váikkuhusat bálvalusvuostáiváldiide. Bealledagat guorahallama dahje váilevaš ovttasbarggu váikkuhusat sáhttet leat ahte fálaldat ii doaimma ja ahte bálvalusa sisdoallu dahje viidodat ii govcca daid duohta dárbbuid – ja ahte ollislaš fálaldat ii šatta  fágalaccat dohkálažžan.

Suohkaniid stuorámus hástalus orru leame stivret bálvalusfálaldagaid dákkár vuogi mielde ahte dat eai, vaikko organiseren lea juhkkojuvvon má?gga oassái,  vaikko iešgudetlágan lágat stivrejit iešgudetlágan bálvalusaid ja  fidnojoavkkut leat seahkanan – goitge sihkkarastet bálvalusaid dearvvašvuoda- ja sosiálabálvalusaid láhkagáibádusaid mielde.

Sáhttit maid divvut jearaldaga ahte leat go muhtun surggiid njuolggadusain beare unnán konkrehta cujuhusat,  ja dan geažil dagaha suohkaniidda váttis hálddašit daid. Mii ohcalit buoret bagadallama suohkaniidda bálvalusaid birra maid galget fállat olbmuide geain leat psykalaš váttut, ja makkár sisdoallu dáin fálaldagain galgá leat.

Viecca raportta (pdf)
Summary in English