Helsetilsynet

2008:s cadahuvvui bearráigeahccu 28 riikka 75 guovllupsykiatriijalaš guovddážiin (dárogillii oaniduvvon DPS) . Bearráigeahccu bistá 2 jagi ja joatká loahpageahcái 2009. Geahccu iskkada DPS:id dearvvašvuodabálvalusaid pasieanttaide geain leat duodalaš psykiatriijalaš gillámušat ja dat cadahuvvo guovllulaš geahccojoavkkuid olis geain leat veahkkin psykologaspesialista ja psykiater olggobeale fágadárkkisteaddjin. Dát “beallemuttos”-raporta muitala gávnnahemiid birra mat gusket SPS:id  cujuhuvvon pasieanttaid árvvoštallamii ja vuoruheapmái ja dohkálaš cielggadeapmái/cuovvoleapmái. Raporttas mii boahtá 2010:s šaddet ovdan váldot temát nugo geavaheaddjeváikkuheapmi, ovttasdoaibman, olahahttivuohta ja bággendoaimmaid eastadeapmi/cadaheapmi.

Bearráigeahccu lea cájehan ahte badjel bealli DPS:in ii álo cuvvon láhkamearrádusaid cujuhusaid giedahallamis. Nu sáhttá šaddat soaittáhagaid mielde ja eahpesihkarvuohta das man muddui vuoruhuvvojit cujuhuvvon pasieanttat geain leat duodalaš psykiatriijalaš gillámušat. Sullii bealli DPS:in ii sihkkarastán pasieanttaid dáfus bealuštahtti cielggadeami ja dikšuma. Ovdamearkka dihte váilo prosedyrat ja/dahje sohppojuvvon geavat dan hárrái movt dát proseassat galget doaibmat, maid dat galget sisttisdoallat ja movt dat galget dokumenterejuvvot. Má?ga DPS eai fuolahan systemáhtalaccat ahte spesialista (psykologaspesialista/psykiater) kvalitehtasihkkarastá diagnostihkkalaš barggu ja dikšuma.

Stáhta dearvvašvuodageahcu árvvoštallama mielde lea vuosttaš jagi bearráigeahccu cájehan ahte má?gga DPS:s leat deatalaš váilevašvuodat bálvalusaid dáfus mat fállojuvvojit pasieanttaide geain leat duodalaš psykiatriijalaš gillámušat. Deatalaš dásiin leat jodiheaddjit láivvit stivret ja cuovvolit bealuštahtti cuovvoleami ja dikšuma. Má?gga DPS:s orru maid váilume buresdoaibmi siskkáldas bearráigeahccu, mii galgá unnidit boastut geavvama riskka ja sihkkarastit ahte doaimmahaga geatnegasvuodat covdojuvvojit dearvvašvuodalágaid gáibádusaid mielde.

Viecca raportta (pdf)
Summary in English