Helsetilsynet

Fylkka Dearvvašvuodageahcu ja Fylkkamánni doaimmaide gullá didoštit sosiála- ja dearvvašvuodadilálašvuodaid fylkkas ja iešgudet áššiid mat daidda váikkuhit. Dán bargosuorggi gohcodit mii dás suorgebearráigeahccun.

Suorgebearráigeahccu galgá háhkat dieduid maid sáhttá atnit

  • govvidit dilálašvuoda
  • gávnnahit surggiid gos lea váilevašvuohta dahje váilevašvuoda riska
  • vuoddun árvvoštallat dárbbašuvvo go bearráigeahccu
  • cujuhit gokko dárbbut eai leat devdojuvvon dahje dilálašvuodaid mat eai cuovo dearvvašvuodalágaid ja riikka ulbmiliid, vuoruhemiid ja eará mearrádusaid

Fylkka dearvvašvuodageahccu ja Fylkkamánni leat riikkadási mihtuid, suohkaniid iešmearrideami ja oktagaslaš vuoigatvuodaid russencuoggá alde. Lágat ja njuolggadusat mearridit ollu dán golmma beali birra, ja stáhtalaš hálddašupmi fylkkadásis lea guovddáš ásahus geavada ja cadaheami vihkkedallamis ja hábmemis.

Systemáhtalaš suorgebearráigeahccu addá buoret vuodu calmmustahttit hearkkes dilálašvuoda bealuštahtti bálvalusaid ja eará láhkamearrádusaid ektui. Dat lea reaidun mii adno gozihit ahte riikka dearvvašvuodapolitihkalaš ulbmilat cuvvojuvvojit ja dárkkistit movt suohkanat ja dearvvašvuodadoaimmahagat devdet daid. Dát bargu ferte vuodduduvvot doallevaš dieduid ala.

Statistalaš diedut mat dássedit ja áigges áigái cohkkejuvvojit ja rahpasit almmuhuvvojit leat oassin dán diehtovuodus, mii sáhttá muitalit juoidá sihke bálvalusaid viidodaga, kvalitehta ja boahttevaš jagiid vurdojuvvon rievdadusaid birra.

Dát raporta sisttisdoallá diekkár statistihka geavaheami suorgebearráigeahcus. Dat lea vuosttažettiin suohkanlaš bálvalusaid hárrái, ja nu sáhttá eanas oassi raportta dieduin leat ávkkálaš suohkaniidda sin barggus suohkandearvvašvuodabálvalusalága § 1-4 olis.

Viecca raportta (pdf)
Summary in English