Helsetilsynet

Jagis 2009 cadahuvvui bearráigeahccu 75 suohkanis/gávpotoasis main leat mánáid- ja helpenásodagat. Fylkkamánni ja Fylkka dearvvašvuodageahccu guorahalle ovttas ahte sihkkarastet go suohkanat bealuštahtti sosial- ja dearvvašvuodabálvalusaid mánáide geat ásset mánáid- ja helpenásodagain. Bearráigeahccu cadahuvvui doaimmahagain mat addet birrajándora fuolahusbálvalusaid vuollel 18-jahkásaš mánáide sosiála bálvalusaid lága olis.

Bearráigeahcu olis gávnnahuvvui njuolggadusrihkkun 75 % bearráigehccojuvvon doaimmahagain. Gávnnaheamit cájehit ahte ollu suohkaniin lea váilevaš fágalaš stivrejupmi, ja dat atnet beare unnán fuola bálvalusaid kvalitehtas. Ollu biddjojuvvo bargiid ala geat beroštit ja geat barget dan ala ahte mánát ožžot buori fuolahusa. Muhto váilevaš cálalaš rutiinnat ja váilevaš oahpaheapmi, lassin dasa go leat ollu oasseáiggebargit ja hearkkes mánát geat sirdojuvvojit duohkot deike, leat áššit maid dáfus lea ágga fuolastuvvat.

Dálkkasgiedahallan lea hástaleaddji doaibma, mii eaktuda cielga prosedyraid ja cielgasa das geas lea ovddasvástádus iešgudet dáfus. Bearráigeahcus gávnnahuvvui ahte juohke nubbi suohkan lei dán dáfus rihkkon njuolggadusaid. Dálkkasgiedahallama njuolggadusat gustojit dearvvašvuodabargiid guovdu. Njuolggadusaid sisdoallu ii leat doarvái oahpis, eai ge cuvvojuvvo doarvái. Váilevašvuodat dán dáfus sáhttet bahámus dilis dagahit vahágahtti váikkuhusaid dearvvašvuodalaš áššiin.

Njuolggadusat eai leat doarvái bures heivehuvvon mánáid- ja helpenásodagaid doaimmaheapmái. Dat leat nuppi bealis váilevaccat ja nuppi bealis váddásat ja moalkát. Stáhta dearvvašvuodageahcu ávžžuhus lea ahte njuolggadusat ja lágat guorahallojuvvojit erenoamážit dainna ulbmiliin ahte buorebut heivehit daid  mánáide geat ásset mánáid- ja helpenásodagain, sin erenoamáš dillái ja dárbbuide.

Viecca raportta (pdf)
Summary in English