Helsetilsynet

Stáhta dearvvašvuođageahčču ovddida dá čoahkkeraportta mas gávnnaheamit riikkaviidosaš bearráigeahčus suohkaniid sosial- ja dearvvašvuođabálvalusain boaresolbmuid várás leat čoahkkáigessojuvvon  ja analyserejuvvon.

Bearráigeahčču lea leamaš máŋgga suohkanlaš bálvalussuorggis ja doaimmain main lea stuora mearkkašupmi hejoš boaresolbmuide geain leat stuora veahkkedárbbut:

  • fuomášit, čielggadit ja čuovvolit ruovttus orru boarrásiid geain lea demensadávda.
  • dálkkasgieđahallan ja dálkkaslaš dikšu
  • eastadit ja dikšut nealguma
  • veajuidahttin buhcciidruovttus
  • gieđahallat oapmahaččaid helpendoaibmaohcamiid

Lea čađahuvvon bearráigeahčču bálvalusfálaldagain sihke ruovttubálvalusas, namalassii ruovttubuohccidivššus ja geavatlaš veahkkedoaimmain (ruovttuveahkki jna.), buhcciidruovttuin, ossodagain gos gieđahallet ohcamiid, ja bearráigeahčču fástadoaktáriid hárrái. Ovttasbargu iešguđet ásahusaid gaskka, ovdamearkka dihte ruovttubuohccidivššu ja fástadoaktáriid gaskka lei fáddán máŋgga bearráigeahčus.

2010:s čađahuvvui barráigeahčču oktiibuot 342 doaimmahagas 232 suohkanis.
Birrasiid 2/3 oasis dáin bearráigeahčuin gávnnahuvvui ahte bálvalusfálaldat ii deavdán guoskevaš láhkagáibádusaid dan suorggis mii guorahallojuvvui.

Buot bearráigeahčuin gávnnahuvvui ahte ollu suohkaniin lea ollu njulgemuš das ahte ásahuvvo čielga ovddasvástádus- ja doaibmajuohku, doarvái bargit main lea rievttes gelbbolašvuohta guoskevaš doaimmaide, dárbbašlaš njuolggadusat dasa movt doaimmat galget čađahuvvot, doarvái oahpaheapmi ja buorit duođaštanvuogádagat, vejolašvuođat dieđihit go juoga geavvá boastut ja veahkki eastadit boasttuvuođaid nuppes dáhpáhuvvamis. Dát lea dárbbašlaš sihkkarastin dihte ahte hejoš boaresolbmot, geain lea stuora dárbu oažžut medisiinnalaš divššu ja fuolahusa, ožžot dan veahki maid dárbbašit ja masa sis lea rievttalaš vuoigatvuohta. Dát leat gáibideaddji doaimmat maidda dárbbašuvvo nanu ja proaktiiva stivrejupmi ja jođiheapmi suohkaniid dásis.

Viecca raportta (pdf)
Summary in English