Helsetilsynet

Stáhta dearvvašvuođageahčču lea čađahan bearráigeahču doaimmahagain maid Dearvvašvuođadirektoráhtta lea dohkkehan gieđahallat ceallaid ja ceallagođđosiid mat geavahuvvojit máná sahkkeheapmái. Máná sahkkeheapmi lea medisiinnalaš dikšu man ulbmil lea sahkkehit nissonolbmo monneceallaid dievddu sahkoceallaiguin, nissonolbmo rupmaša siste dahje olggobealde.

Gávcci doaimmahagas logi doaimmahagas gávnnahuvvojedje spiehkasteamit. Viđa doaimmahagas ledje váilevaččat merken humána ávdnasiid ja guđa doaimmahagas váillui embryo loahpalaš dárkkisteapmi ovdal go biddjojuvvui ruovttoluotta. Stáhta dearvvašvuođageahčču dulko láhkaásahusaid gáibádusaid dán dáfus garraseappot go doaimmahagat ledje dahkan. Jođiheddjiid ja bargiid diđolašvuohta kvalitehta ja sihkarvuođa hárrái dagahii ahte Stáhta dearvvašvuođageahčču atná ahte lea unnán jáhkehahtti ahte boasttuvuođat dáhpáhuvvet.

Njealji doaimmahagas čujuhuvvojedje váilevuođat kritihkalaš rusttegiid geavaheamis ja dárkkisteamis, ja ovtta doaimmahagas čujuhuvvui ahte lanjat eai lean dohkálaččat njuolggadusaid mielde. Boasttuvuođat ja váilevuođat rusttegiin ja lanjain lasihit vára dasa ahte ávdnasat vaháguvvet dahje billohuvvet.

Viecca raportta (pdf)
Sammendrag på norsk
Summary in English