Helsetilsynet

Stáhta dearvvašvuođageahčču háliida dáinna raporttain čalmmustahttit dearvvašvuođabargiid dieđihangeatnegasvuođa mánáidsuodjalussii.

Mii leat čoahkkáigeassán dieđuid geahččovásáhusain, statistihkain, dutkamiin ja čielggademiin čuvgen dihte temá.

Dearvvašvuođabargiin lea oktagaslaš geatnegasvuohta dieđihit mánáidsuodjalussii go lea ágga jáhkkit ahte mánná illástuvvo ruovttus, dahje jus lea earálágan duođalaš fuolahisvuohta. Min geahččoáššiid mielde leat geahččoeiseválddit gieđahallan unnán áššiid dan birra ahte dearvvašvuođabargit eai leat sádden mánáidsuodjalussii vuorjašuvvandieđáhusa. Eanas áššiin mat sáddejuvvojedje geahččoeiseválddiide, lea árvvoštallanfáddá leamaš leat go dearvvašvuođabargit rihkkon jávohisgeatnegasvuođa go leat dieđihan ášši mánáidsuodjalussii.

Geahču revišuvdnaraporttat čájehedje ahte eanas árvvoštallojuvvon ásahusain ii leat stivrenvuogádat mii sihkkarastá ahte bargit ožžot dárbbašlaš oahpahusa dieđihangeatnegasvuođa ja jávohisgeatnegasvuođa njuolggadusaid birra.

Dutkangirjjálašvuohta mánáid illásteami ja fuolahisvuođa birra lea viiddis, ja čájeha ahte veahkaválddálašvuohta ja fuolahisvuohta leat duođalaččamus riskafáktorat dasa ahte mánát ožžot iešguđetlágan fysalaš ja psykososiála váttuid. Dattetge lea unnán máhttu das man muddui dearvvašvuođabargit dol¬let dieđihangeatnegasvuođa mánáidsuodjalussii.

Min čoahkkáigeassu čájeha ahte sihke dearvvašvuođabargit ja earát berrejit eambbo čalmmustahttit vejolaš illásteami ja fuolahisvuođa mánáid ektui, eai ge berreše atnit nu váttisin váldit oktavuođa mánáidsuodjalusain. Váttisvuohta lea: ”It don oainne, ovdal go jáhkát.”

Viecca raportta (pdf)
Sammendrag på norsk
Summary in English