Helsetilsynet

Stáhta dearvvašvuođageahčču ja fylkkamánnit leat erenoamážit vuoruhan vuorrasiid bálvalusaid geahču 2009-2012 áigodagas. 2010:s ja 2011:s čađahuvvojedje badjel 500 geahču 325 suohkanis. Iešguđetge lahkonanvugiiguin dárkkistedje fylkkamánnit iešguđetge osiid suohkaniid dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusain. 2011:s čađahuvvojedje birrasiid 45 geahču dan divššu hárrái maid vuorrásat ožžot vuoiŋŋašgáldnanvigi ja doddjon čoarbbealdávtti olis spesialistadearvvašvuođabálvalusas. 

Fylkkamánnit ja Stáhta dearvvašvuođageahčču ožžo seamma áigodagas njeallje milliuvnna ruvnno jahkásaš liigejuolludusa mii lei veahkkin vel eambbo nannet vuoruheami – ja bálvalusaid.

Vuoruheapmi lea bohciidahttán stuora áŋggirdeami fylkkamánniid gaskkas sihke plánema ja čađaheami dáfus. Dát loahpparaporta addá bajilgovva buot doaimmain mat leat čađahuvvon dán vuoruheami oktavuođas.

Raporta lea huksejuvvon artihkalčoakkáldahkan. Artihkkalat čilgejit geahču gávdnosiid ja vásáhusaid ja válddahit iešguđetlágan bargovugiid ja lahkonanvugiid maid geahččoorgána lea geavahan dán vuoruheamis. Artihkalčoakkáldat berre leat miellagiddevaš sihke Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartementii, Dearvvašvuođadirektoráhtii, fylkkamánniide, eará geahččoorgánaide, ja dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid jođiheddjiide. Stáhta dearvvašvuođageahčču sávvá ahte artihkkalat sáhttet movttiidahttit bálvalusfálliid ságastallat ja digaštallat movt sáhttá hukset nanu bálvalusfálaldagaid vuorrasiidda geat eai leat nu dearvašat. Mii sávvat ahte raporta maiddái sáhttá leat mielde ovddideame čuvgehuvvon ja viiddis digaštallama geahču birra, dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa buoridanbarggu doarjjan. Stáhta dearvvašvuođagehččui ja fylkkamánniide lea vuoruheapmi buktán vásáhusaid mat hástalit ain eambbo ovddidit geahččobarggu. 

Viecca raportta (pdf)
Sammendrag på norsk
Summary in English