Helsetilsynet

Bearráigeahču bajimus ulbmil lei iskat lea go sepsisa (varramirkoluvvama) ja vejolaš sepsisa identifiseren, diagnosagávnnaheapmi ja dikšun dohkálaččat čađahuvvon akuhttavuostáiváldimiin. Pasieanttat geain leat duođalaš infekšuvnnat/vejolaš sepsis ja identifiserejuvvon sepsis leat dat pasieanttat geat buot eanemus dárbbašit ahte akuhttavuostáiváldin doaibmá nu go galgá; ahte pasieanttat vuoruhuvvojit riekta, ahte vejolaš varramirkoluvvan fuomášuvvo ja ahte beaktilis dikšu álggahuvvo jođánit.

Bearráigeahčus gávnnahuvvojedje váilevuođat ja rihkkumat buot dearvvašvuođa­doaimmahagain mat ledje geahču vuolde. Duođalaš váilevuohta mii gávdnui juohke sajis lei ahte pasieanttat, geain lei heaggavárálaš váilevaš orgánadoaibma, leat leamaš stuora riskkaid siste – danne go leat ferten vuordit dohkketmeahttun guhká ovdal go ožžo antibiotika­­­­divššu. Diet pasieanttat fertejit oažžut divššu jođánit, go muđui sáhttá sis leat heaggavárra.

Maŋŋonan doavtteriskkadeapmi dahje -bearráigeahčču lei dábálaš váilevuohta olu dearvvašvuođadoaimmahagain. Akuhttavuostáiváldimiin gos sepsis-pasieantat šadde guhká vuordit antibiotikadivššu, lei okta sivvan dasa ahte sii šadde guhká vuordit ovdal go doavttir bođii iskat sin.

Pasieanttaid systemáhtalaš observeren/geahččan galgá sihkkarastit ahte dearvvašvuođabargit jođánit fuomášit jus pasieantta dearvvašvuođadilli rievdá. Olu dearvvašvuođadoaimmahagain ii lean diet doarvái bures fuolahuvvon.

Buot iskojuvvon akuhttavuostáiváldimiin ádjánedje aktivitehtaiguin beare guhká ovdal go dikšu álggahuvvui. Sáhtte leat váilevuođat máŋgga lađđasis. Pasieanttat sáhtte vuordit sihke hoahppuárvvoštallama, doavttirgeahččama ja diagnosa oažžuma. Stuora riskan lei go oktanaga bohte olu pasieanttat dahje eará oktanis dáhpáhusat. Eanas dearvvašvuođa­doaimmahagaid jođiheaddjit eai diehtán doarvái akuhttavuostáiváldima duohta bargguid ja doaimmaid birra. Sis eai lean doarvái dieđut das man muddui akuhttavuostáiváldin addá pasieanttaide veahki nu johtilit go veahkkedárbu eaktudivččii, eai ge das man dávjá boastut manná.

Fylkkamánnit leat ovttas fágarevisoraiguin čađahan 24 bearráigeahču (systemarevišuvnna) 19 dearvvašvuođadoaimmahagas ja ovtta priváhta buohcciviesus. Geahču čuovvoleami olis guorahalle(t) fylkkamánnit journálaid 8 ja 14 mánu maŋŋel čađahuvvon systemarevišuvnna. Maŋemus journálaguorahallan galgá čađahuvvot vuosttaš kvartálas 2018.

Viecca raportta (pdf)
Sammendrag på norsk
Summary in English