Vajálduhttet go suohkanat mánáid ja nuoraid go mearridit ekonomalaš doarjaga bearrašiidda mat dan dárbbašit? Mánáid eallindili guorahallan ja oktagaslaš árvvoštallan ekonomalaš doarjaga ohcamiid oktavuođas. Čoahkkáigeassu riikkaviidosaš bearráigeahčus 2012

Fylkkamánnit leat 2012:s guorahallan sihkkarastet go suohkanat ahte mánáid eallindilli ja dárbbut iskojuvvojit go sin fuolaheaddjit ohcet ruđalaš doarjaga. 49 áššis dan 70 bearráigehččojuvvon áššis gávnnahedje fylkkamánnit ahte suohkanat eai čuovo gáibádusaid lágas sosiála bálvalusaid birra mat galget sihkkarastit ahte dahkkojuvvo bealuštahtti ja konkrehta oktagaslaš guorahallan ja árvvoštallan.

Ekonomalaš doarjaga juolludeamis galgá vuhtii váldit mánáid dárbbuid biktasiidda ja astoáiggedoaimmaide, skuvlabiergasiidda ja oadjebas orrunvissui dan mielde mii lea dábálaš eará mánáide lagasbirrasis. Suohkan ferte danne guorahallat bearraša ruhtadili doarvái bures vai sáhttet sierra árvvoštallat máid guhtege mánná dárbbaša vai sutnje sihkkarastojuvvo seammaárvosaš mánnávuohta go eará mánáide.

Relevánta ja doarvái gelbbolašvuohta ja systemáhtalaš stivren- ja bearráigeahččodoaimmat galget sihkkarastit ahte guorahallamat ja árvvoštallamat dahkkojuvvojit sierra juohke áššis ja ahte ii šatta soaittáhat das ahte oažžu go ohcci doarvái ja rievttes veahki. Fylkkamánnit gávnnahedje ahte unnán suohkaniin lei diet ortnegis. Suohkanat eai ge lean jurddašallan guđiid boasttuvuođaid ja sávakeahtes dáhpáhusat galget dieđihuvvot eastadan dihte boasttuvuođaid dáhpáhuvvamis dalle go mánnáolbmuid ruhtadoarjjaohcamat gieđahallojuvvojit.

Stáhta dearvvašvuođageahčču atná duođalažžan ahte suohkanat eai sihkkarastte systemáhtalaš stivrejumi bokte ahte NAV-kantuvrrat háhket doarvái dieđuid, ja albma láhkái árvvoštallet makkár dárbbut hearkkes dilát mánáin leat.