Helsetilsynet

2019/2020 dálvvi čađahii Stáhta dearvvasvuođabearráigeahčču kártema viđa doaimmahaga oppalašgovas kritihkalaš vuogádagain, riskaárvvoštallamiin ja heahterutiinnain mat sis leat IKT-vuogádagaide. Kárten lea ráddjejuvvon moatti doaimmahahkii spesialistadearvvašvuođabálvalusas. Sáddejuvvon vástádusain ii leat dahkkon lobálašvuođadárkkisteapmi. Dán raporttas lea čoahkkáigeassu das ja ovdanbuktit daid deháleamos gávdnosiid.

Doaimmahagat leat buori muddui identifiseren guđemuš IKT-vuogádagat leat kritihkalaččat, ja buori muddui ráhkadan heahterutiinnaid guovddáš funkšuvnnaide nu mo diŋgot iskkademiid ja dálkasiid juohkit. Leat dattege unnán doaimmahagat mat nagodit bisuhit oppalašgova pasieanttain mat leat sisačálihuvvon ja plánejuvvon jus IKT-jávká. Mađi guhkit áigodaga boasttuvuohta IKT:s bistá, dađi stuorát riska lea ahte šaddá váilevašvuohta dohkálaš dearvvašvuođabálvalusain. Pasieanttat geat bohtet fáhkkatlaš dikšui go journálavuogádagat eai leat olámuttos, fertejit oalle muddui dikšojuvvot dieđuid haga ovdalis divššu birra.

Mearridanstruktuvrrat mat gullet EPJ lohkankopiijaid (elektronalaš beassan lohkat elektronalaš pasieantajournálaid back-up:id) ásaheapmái leat máŋgga doaimmahagas eahpečielgasat. Ii lean áibbas čielggaduvvon, gaskal muhttin dearvvašvuođadoaimmahagaid ja IKT-bálvalusfitnodagaid, geas lea ovddasvástádus čađahit ja dohkkejit riskaárvvoštallamiid.

Doaimmahagat celket ahte heahterutiinnat leat sestojuvvon sierra gearggusvuođapearpmaide klinalaš ossodagain. Leat veahá erohusat heahterutiinnaid hárjehallamiin, muhto duohtavuođas šaddá heahterutiinnaid iskkus dalle go leat duohta doaibmaváttisvuođat. Raporta addá vuođu viidát kártemii. Diehtosihkarvuođas guorahallo beasatlašvuohta, muhto ii konfidensialitehta iige integritehta.