Njuike váldosisdollui
1 Čoahkkáigeassu Dearvvašvuođageahču raporttas

Meny

1 Čoahkkáigeassu Dearvvašvuođageahču raporttas

1. Čoahkkáigeassu Dearvvašvuođageahču raporttas

Suoidnemánu 1. b. 2019 rádjai guoskkai Dearvvašvuođabearráigeahču dieđihangeatnegasvuohta dušše spesialistadearvvašvuođabálvalussii. Maŋŋá dán dáhtona oaččui suohkana dearvvašvuođa- ja fuollabálvalus vástideaddji dieđihangeatnegasvuođa, ja pasieanttat, geavaheaddjit ja oapmahaččat ožžo vuoigatvuođa dieđihit duođalaš dáhpáhusaid birra. Vuosttaš njealji jagis maŋŋel go dieđihanortnet viiddiduvvui, oaččui Dearvvašvuođabearráigeahčču dieđuid 873 dáhpáhusa birra, mat guske suohkanlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalussii ja mat gulle dieđihanortnega eavttuide. Ledje eanaš jođiheaddjit geat dieđihedje suohkana dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa doaimmaid birra. 

Eanemus dieđihuvvon dáhpáhusat ledje medisiinnalaš iskkadeapmi/diagnosa (17 proseanta), gáhččan (13 proseanta) ja dálkasiid geavaheapmi (9 proseanta). Eanemus dáhpáhusat dáhpáhuvve buhcciidruovttuin dahje eará ásahusain (310 dáhpáhusa), 180 dáhpáhusa čatnasedje ruovttuvuđot dearvvašvuođa- ja fuollabálvalussii, 152 dáhpáhusa doavttirvávttas/doavttirváktaguovddážis ja 100 dábálašdoavttir-/fástadoavttirbálvalusa oktavuođas. 529 áššis (61 proseanta) jámii pasieanta. 

Mii leat čađahan 16 bearráigeahču dieđihemiin mat gusket suohkanlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaide. Muhtun riska- ja buoridančuoggát maid gávdne vuogádatdásis dáin bearráigeahčuin: 

  • Ovttasdoaibman lea erenoamáš deaŧalaš pasieanttaide/geavaheddjiide geat čuovvoluvvojit máŋgga iešguđetlágan bálvalusbáikkis suohkana ja spesialistadearvvašvuođabálvalusas ja heahtediliin. Dát bidjá stuorát gáibádusaid dasa ahte iešguđet doaimmain galget leat čielga ovddasvástáduslinját, ovttasdoaibman ja gelbbolašvuohta. Oinniimet ahte ledje hástalusat ovttasbargošiehtadusaid dáfus bargiid,, ossodagaid, buohcciviesuid gaskkas dahje dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa iešguđet dásiid gaskkas. Fertejit leat struktuvrrat mat sihkkarastet gulahallama ja diehtojuohkima iešguđet bargiid gaskka, iešguđet hálddahusdásiid gaskka ja oapmahaččaiguin.
  • Doavttervávttain dahje suohkanlaš fáhkka jándorovttadagas gávnnaheimmet ahte váilot vuogádagat mat sihkkarasttáše doavtterbearráigeahču hohpolaš áiggiid ja vai sáhttá fuomášit rievdama pasieantta dilis maŋŋel sisačáliheami, nu ahte fáhkka vearráneami sáhtii gieđahallat áibbas bures.
  • Váilevaš bajilgovva riskasurggiin ođđasis organiserema/doaimma rievdadusaid oktavuođas.
  • Váilevaš riskaárvvoštallan ovdalgo teknologalaš čovdosat váldojuvvojit atnui, ovdamearkka dihte čálgoteknologiija geavaheami oktavuođas ja digitála čovdosiid oktavuođas ovttasdoaibmamii bargiid gaskka ja iešguđet ovttadagaid/doaimmaid gaskka
  • Oahppan ovddeš boasttuvuođain: Máŋga bearráigeahččanášši čilgejedje ahte ovddeš dieđihuvvon boasttuvuođat, mieđihuvvon riskadilálašvuođat ja čađahuvvon bearráigeahčut unnán leat geavahuvvon buoridanbarggus. Bargit eai lean báljo beassan diehtit spiehkastatáššiid ja bearráigeahččanraporttaid birra.
  • Prosedyrat, ovdamearkka dihte medisiinnalaš biergasiid atnimis. Oinniimet ahte bargovuogit váilo, eai lean oahppásat dahje eai geavahuvvon riekta. Oinniimet maiddái doaimmain váilevaš vuogádagaid mat sihkkarasttáše bargiide máhtu ja gelbbolašvuođa reaidduid geavaheamis ja ahte oahpahus ii lean systemáhtalaš ja duođaštuvvon.
  • Dálkkasgieđahallama oktavuođas oinniimet váttisvuođaid dan oktavuođas go doarjjareaiddut dálkkasgieđahallamii gávdnojedje ovttadagas, muhto dat eai geavahuvvon, váillui siskkáldas bearráigeahččanvuogádagat dálkkasgieđahallamii dahje ahte iešguđet dálkasiid ovttasdoaibmanvárra ii lean árvvoštallojuvvon. 

Ulbmil dieđihanortnegiin lea fuomášit hárehis diliid jođáneappot, nu ahte dilálašvuođat njulgejuvvojit ja váikkuhit buoret pasieantasihkarvuhtii. Bearráigeahčuid čađahettiin ja daid raporttaid vuođul mii geahččalit oaidnit dáhpáhusaid ja daidda gullevaš buoridandoaibmabijuid vuogádatperspektiivvas. Bearráigeahččanraporttat sáhttet leat dehálaš gáldun suohkaniid pasieantasihkarvuođa bargui ja oahppan- ja buoridanbargui.