Čoahkkáigeassu

Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeantta (HOD) bealis lea Dearvvašvuođabearráigeahčču geahčadan ja analyseren dieđihemiid duođalaš dáhpáhusaid birra dearvvašvuođabálvalusas. Dát raporta almmuha dieđihanortnega maŋemus jahkebeali guovddášloguid ja guđelágan čuovvoleapmi dutkama ja bearráigeahču vuođul váikkuha eanemus oahppamii ja ođđa dáhpáhusaid eastadeapmái.

Mii leat maid válljen čiekŋudit golbma riskasuorgái main mii oaidnit vejolašvuođa oahppat duođalaš dáhpáhusain: Čálgoteknologiija atnui váldin suohkaniin, oktavuođaváldimat medisiinnalaš heahtebálvalussii ja duođalaš deprešuvnna diagnostiseren ja dikšun. Raportta ulbmil lea čujuhit surggiide main lea eanet riska ja dárbu sihkkarastit rasttildeaddji oahppama.

Raporttas Pasieantavahágat – ain vejolašvuođat oahppat ja buoridit, maid Dearvvašvuođabearráigeahčču attii Dearvvašvuođadepartementii miessemánu 1. beaivvi 2025, čilgiimet mii iešguđetge fáktoriid maid geažil sáhttá leat váttis vásáhusaid  jorralahttit oahppun dearvvašvuođabálvalusas. Fáktorat ledje vuođđoriskasurggiid ja dearvvašvuođabálvalusa máŋggabealatvuođa birra, ja hástalusat oahppat bálvalusaid rastá.

Dearvvašvuođabálvalus lea máŋggabealat vuogádat mas leat lohkameahttun iešguđetlágan ovttasdoaibmamat sihke olmmošlaš ja teknologalaš. Go duođalaš pasieantadáhpáhusat dáhpáhuvvet, de lea dávjá sáhka das ahte dát máŋggabealat ovttasdoaibmamat  eai lihkostuva. Vai sáhttá oahppat, de ferte dáhpáhus ipmirduvvot dán máŋggabealatvuođa oktavuođas, iige čuldojuvvon dáhpáhussan mas okta dahje máŋga dearvvašvuođabargi dahke boastut.

Movt mii lahkonit duođalaš dáhpáhusa iskamii váikkuha dasa maid mii oahppat. Dán raporttas mii čilget guđelágan doaibmabijuid dutkamat lohket sáhttet leat mielde rievdadeamen geavada, ja guđiid doaibmabijuid mii dávjá oaidnit doaimmat čađahit. Álkis doaibmabijuin mat dávjá leat oaivvilduvvon dasa ahte ovttaskas olbmot fertejit rievdadit láhttema, čájehuvvojit leat oanehisáigásaš váikkuhusat, dan sadjái go máŋggabealat doaibmabijuin mat ovttastahttet iešguđetlágan gaskaomiid ja maiddái leat struktuvrraide jurddašuvvon sáhttet leat guhkit áiggi váikkuhusat ja mielddisbuktit duohta rievdadusaid.

Maŋimuš dutkamat čájehit ahte doaimmat dávjá vásihit  ieža ahte sis lea vuogádatperspektiivva go geahčadit duođalaš dáhpáhusaid. Measta beali dáhpáhusain oidno goittotge ahte doaimmat iežaset čuovvoleamis čujuhit fáktoriidda nugo dearvvašvuođabargiid daguide, láhttemii ja máhttui eaige vuogádahkii. Duođalaš dáhpáhusa čuovvoleami boađus lea dalle dávjá doaibmabijut mat leat čujuhuvvon ovttaskas dearvvašvuođabargiide, mii unnán váikkuha oahppamii ja buorideapmái.

Go analysere dáhpáhusa maŋŋil, go dieđát movt dat manai, de sáhttá dat dagahit ahte jierbmá maŋŋil ja ahte sivvagoallus álkiduvvo badjelmeari. Máŋggabealat sivvaáddejupmi, dan sadjái go lineára sivvaáddejupmi, sáhttá fáhtet dan máŋggabealat ovttasdoaibmama olbmuid ja vuogádaga osiid gaskkas.

Raportta golbma fáddaartihkkala

1. Suohkaniid čálgoteknologiija: Raporttas čujuhuvvo ahte čálgoteknologiija atnui váldin gáibida vuđolaš riskaárvvoštallamiid, buori oahpu, čielga ovddasvástádusdiliid ja evaluerema dađistaga.
2. Gulahallan ja diehtojuohkinjorru medisiinnalaš heahtedieđihanbálvalusas: Váldobohtosat čájehit ahte boasttuvuođat dieđuid viežžamis, go ii dovdda duođalaš dávdamearkkaid ja váilu struktuvra ovttasbargi dearvvašvuođabargiid gulahallamis stuorruda riskka ahte dáhpáhuvvá juoga duođalaš.
3. Iešsorbmen go lea garra deprešuvdna: Pasieanttat geain lea garra deprešuvdna dahket stuorra oasi pasieanttain geat sorbmejit iežaset go leat divššus dearvvašvuođabálvalusas. Pasieantta dávdamearkkaid ja mearkkaid sáhttá leat hástaleaddji fuomášit, ja dat dulkojuvvojit dávjá leat dábáleabbon ja dilálašvuohtan mii ii leat nu duođalaš.

Vai oahppá duođalaš dáhpáhusain, de fertejit doaimmat molsut olbmuide jurddašuvvon, álkis doaibmabijuin ollislaš, systemáhtalaš ja bissovaš buoridandoaibmabijuide mat váldet vuhtii dearvvašvuođabálvalusa máŋggabealatvuođa. Dainna lágiin sáhttá oahppan šaddat buoret geavadin ja lasihit pasieantasihkarvuođa.