Helsetilsynet

Olbmot geain leat gillámušat sihke gárrenmirkogeavaheami ja psyhkalaš buozanvuođa geažil (dárogillii oaniduvvon ROP-gillámušat) leat hearkkes dilis, ja sii dárbbašit máŋggabealat bálvalusaid. Jus okta dahje máŋga dáin bálvalusain lea váilevaččat, de sáhttá dat dagahit duođalaš váikkuhusaid. Stáhta dearvvašvuođageahčču lea 2015:s guorahallan riskkaid mat sáhttet čuožžilit bálvalusaid hárrái dáidda olbmuide. Boađus das – riskkat gehččojuvvon fágabirrasa čalmmiiguin – čilgejuvvojit dán raporttas.

Riskaguorahallan čájehii ahte fálaldat olbmuide, geain leat gillámušat sihke gárrenmirkogeavaheami ja psyhkalaš buozanvuođa geažil, sáhttá leat váilevaš sihke spesialistadearvvašvuođabálvalusas ja suohkaniid dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid dáfus.

Dat golbma suorggi gos gávnnahuvvojedje stuorámus riskkat, leat:

  • váilevaš oktanaga ja oktiiheivehuvvon dikšu psyhkalaš dearvvašvuođasuodjalusas ja fágaidrasttideaddji gárrenmirkodivššus (dárogillii oaniduvvon TSB)
  • geavaheaddji/divššohas ii oaččo heivehuvvon orrunsaji (dás maiddái ahte eai leat heivehuvvon bálvalusat orrunsajis)
  • váilevaš čielggadeapmi, árvvoštallan ja diagnostiseren (sihke somáhtalaš ja psyhkalaš dearvvašvuođa hárrái, ja gárrenmirkkuide darváneami hárrái)

Dearvvašvuođageahčču áigu riskaguorahallama bohtosiid atnit vuođđun go vállje guđiid surggiid riikkaviidosašgeahčču galgá guorahallat 2017:s ja 2018:s. Mii dáhttut dál ahte iešguđetge bálvalusaid jođiheaddjit árvvoštallat iežaset geavada dain surggiin mat leat gávnnahuvvon erenoamáš riskavuložin ja ahte dasa atnet riskaguorahallama bohtosiid ja dán raportta aktiivvalaččat.