Helsetilsynet

Ožžotgo pasieanttat geain leat psykalaš váttut ja vejolaš gárrendilleváttut oktanaga oppalaš, individuálalaččat heivehuvvon ja dohkálaš poliklinihkalaš bálvalusaid psykalaš dearvvašvuođasuddjemis? Ožžotgo pasieanttat vejolašvuođa váikkuhit? Fylkkamánnit gávdne boasttuvuođaid ja váilevašvuođaid gávccinuppelohkái guoktelogi guovllupsykiátralaš poliklinihkain mat ledje guorahallon.

Bearráigeahču váldogávnnus lea ahte pasieanttat kártejuvvojit ja čielggaduvvojit váilevaččat. Suorgi mas ledje stuorra váilevašvuođat lei vejolaš gárrendilleváttisvuođaid ja somáhtalaš dearvvašvuođaváttisvuođaid čielggadeapmi ja čuovvoleapmi. Oppalaččat ii lean divššodeddjiid gelbbolašvuohta doarvái bures árvvoštallon dahje sihkkaraston ásahuvvon praksisiid ja oahpahusa bokte. Váilevaš čielggadeapmi sáhttá dagahit ahte pasieanttaid gillámušat ja eallinhástalusat, earret dan psykalaš váttu, ii boađe ovdan, ja ahte dikšu ii heivehuvvo ja ii leat ollislaš.

Duođalaš váilevašvuođat jođiheamis dagahii ahte lei sahte dohko makkár praksis lei, lei buori muddui ovttaskas divššodeaddji duohken árvvoštallat mii lei doarvái buorre.

Dearvvašvuođadoaimmain gos bálvalusat eai lean dohkálaččat, eai lean doarvái rutiinnat raporteremii ja dárkkisteapmái gávnnahan dihte gokko leat váilevašvuođat ja bidjat johtui doaibmabijuid divvun dihte váilevašvuođaid go dasa lea dárbu.

Bearráigeahču bohtosat čájehit ahte máŋgga dearvvašvuođadoaimmas lei ollu mii ferte buoriduvvot ja čuovvulahttot vai sihkkarastá ahte pasieanttat áimmahuššojit bures ja ožžot oadjebas, beaktilis ja ovttadássásaš bálvalusaid.