Helsetilsynet

Stáhta dearvvašvuođabearráigeahčču kártii geassemánu 2020 ruovttubálvalusaid gielddain oažžun dihte oppalaš geahčastaga das maid sii dahke hehttet korona njoammumis, ledjego ráhkkanan dilálašvuhtii mas njoammu leavvá ja mo pandemiija váikkuhii bálvalusaide.

Kárten čájeha ahte gielddat leat dahkan ollu. Goitge leat muhttin suorggit gos dárbbašuvvo buoret plánen ja ahte gearggusvuohta nannejuvvo.

Leat olu gielddat mat eai leat addán buot bargiide oahpahusa mo galget čađahit bargguid jus lea njoammu dahje leat njoammu dávdamearkkat ja mo sii galget geavahit njoammuneastadandávviriid. Stáhta dearvvašvuođabearráigeahčču ávžžuha buot gielddaid árvvoštallat riskka das ahte dušše addet oahpahusa muhttin bargiide, ovdal go fállat oahpahusa buot bargiide ruovttubálvalusain.

Buot gielddat muitalit ahte sii leat čađahan doaibmabijuid sihkkarastin dihte ahte sis leat doarvái bargit jus leat ollu bargit geat eai sáhte bargat, muhto bealli lea vástidan ahte sii eai leat ráhkadan konkrehta šiehtadusaid earáiguin (ovdamearkka dihte gielddaiguin/gávpotosiiguin, eará doaimmahagaiguin). Stáhta dearvvašvuođabearráigeahčču ávžžuha buot gielddaid árvvoštallat ráhkadit dákkár šiehtadusaid.

Olusat leat leamaš fuolastuvvan njoammuma dihte. Lagabui beali gielddain leat bargit geavahan njoammuneastadandávviriid go ii leat leamaš dárbbašlaš. Stáhta dearvvašvuođabearráigeahčču oaidná ahte lea dárbu juohkit dieđuid mo njoammuneastadandávvirat galget geavahuvvot.

Measta buot gielddat leat unnidan, rievdadan dahje loahpahan geavaheddjiid ruovttubálvalusaid. Stáhta dearvvašvuođabearráigeahčču deattuha ahte fertejit dahkkot individuálalaš árvvoštallamat leago dat dohkálaš. Doaibmabijut mat leat boahtán johtui koronapandemiija oktavuođas leat gaskaboddosaččat, ja dat eai berre leat jođus guhkit go lea duođaid dárbbašlaš.