Helsetilsynet

2020 giđa ráhkaduvvui raporta mas leat diehtogáldut ja systemáhtalaš dieđut das mo koronapandemiija ja dan gieđahallan váikkuhii bálvalusaide. Dát ođasmahtton almmuhus čilge bohtosiid ja árvvoštallamiid čuovvovaš surggiin; duođalaš dáhpáhusaid dieđihanortnet dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas, somáhtalaš spesialistadearvvašvuođabálvalusat ja psykalaš joatkkadikšu (mánáid ja nuoraid, ja rávesolbmuid) ja gárrendilledikšu spesialistadearvvašvuođabálvalusas.

Daid diehtogálduid vuođul maid leat guorahallan leat mii identifiseren čuovvovaš riskasurggiid:

Vuođđodearvvašvuođabálvalusas lea ain gáržžiduvvon beasatlašvuohta dearvvašvuođastašuvnnain ja skuvlladearvvašvuođabálvalusas. Muhttin vissis boahkuheamit eai leat vel addojuvvon ja leat maŋŋonan. Ollu doaimmashehttejuvvon olbmuid dárbbašlaš bálvalusat leat gáržžiduvvon dahje jávkan. Ollu gielddat leat hearkkit dan dáfus mo gieđahallet dili jus olugiidda ruovttubálvalusas ja buhcciidruovttuin njoammu dávda.

Somáhtalaš spesialistadearvvašvuođabálvalusas ja psykalaš dearvvašvuođasuddjemis leat vuordináiggit guhkkon ja áigemearrerihkkumat leat lassánan osiin bálvalusas, muhto leat erohusat siskkáldasat regiovnnain ja regiovnnaid gaskkas. Danne sáhttá leat riska ahte pasieanttat geain leat duođalaš buozalmasvuođat fertejit vuordit guhkit ovdal ožžot dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki.

E-konsultašuvnnat lassánedje sakka pandemiija álggus, muhto dát leat áiggi mielde unnon. Lassáneapmi leamaš dárbbašlaš ja sávahahtti. Ná jođánis ja viiddis lassáneapmi sáhttá leat hástalus pasieantasihkkarvuhtii go e-konsultašuvnnat eai heive buot dilálašvuođaide seamma bures.